Muurolan Kisaveikot toimitti vuosina 1983 – 1988 omaa KISAVIESTI-lehteä. Lehti ilmestyi 2-3 kertaa vuodessa. Lehden ensimmäisessä numerossa Rovaniemen mlk:n liikuntatoimenjohtaja Tapio Pahtaja kertoo Muurolan liikuntapaikkasuunnitelmista seuraavaa: ”Totontien ja Hartsitien kulmauksessa sijaitsevan soramontun osalta on vireillä suunnitelmia, jotka tähtäävät montun hyödyntämiseen liikuntatarkoituksiin. Kisamonttuna alue palvelisi erinomaisesti sekä kesä- että talviliikuntalajeja erilaisine tapahtumineen.” Vuonna 1983 seuran hiihtojaoston puheenjohtajana ja hankkeen edistäjänä toimi jaoston pitkäaikainen vetäjä Jorma Posio, joka vaikutti osaamisellaan ja aktiivisuudellaan merkittävästi Kisakeskusalueen kehittämiseen.
Nykyisen Muurolan Kisakeskuksen toteutuksen ensivaiheet ajoittuvat siis 80-luvun alkupuolelle. Koska entinen hiekanottomonttu oli useiden tilojen yhteistä aluetta, Rovaniemen mlk. joutui tekemään mittavan valmistelutyön ja lukuisia maakauppoja alueen hankkimiseksi maalaiskunnan omistukseen. Kaukaisimmat omistajat olivat Australiassa saakka. Työnimenä oli pitkään Kisamonttu, joka vieläkin vilahtaa paikasta puhuttaessa.
Alueen ensimmäisenä rakennuksena, lähinnä varastotilana, oli montun keskelle sijoitettu pieni yhden ikkunan n. 3 neliön suuruinen koppi, jossa säilytettiin kilpailuissa tarvittavaa välineistöä mm. latuopasteita. Kopin vieressä oli montun ainoa lyhtypylväs, jossa oli kaksi lamppua ja pistorasia. Koppia yritettiin lämmittääkin autolämmittimellä kilpailujen toimitsijatilaksi, joten siellä oli myös tuoli, pieni pöytä ja pöytälamppu. Jo aikaisemmin olemassa ollut valaistu hiihtolatu kiersi 80-luvun alkupuolelta lähtien montun kautta tosin eri linjauksena kuin nykyisin, mutta montun pohjalla ei ollut muuta valaistusta kuin em. yksi pylväs.
Avointen piirikunnallisten MUUROLA-hiihtojen näyttämönä alue toimi ensimmäisen kerran v. 1985.
Kisakeskuksen ensimmäinen rakennus eli Kisatupa valmistui vuonna 1991. Maalialueen Kisatorni huolto- (WC:t) ja toimitsijatiloineen valmistui vuonna 1993.
Ensimmäisen rakennuksen eli Kisatuvan jatkeeksi rakennettiin kaksikerroksinen varasto-, kokous- ja yleisötila vuonna 1998. Tuhopolton jäljiltä Kisatuvan ja tämän jatko-osan peruskorjaus valmistui v. 2021.
Kaikki toimitilat on rakennettu Muurolan Kisaveikkojen talkootyönä silloisen Rovaniemen mlk:n antamista rakennustarvikkeista. Rovaniemen maalaiskunnan kunnallisteknisen toimiston työpäällikön Kauko Huttusen erittäin myönteinen suhtautuminen Kisakeskuksen kehittämiseen ja seuran talkootyöhön oli avainasemassa hankkeen toteutumisessa. Kisakeskuksessa on olemassa em. rakennushankkeista erilliset kunniataulut, joissa mainitaan mukana olleet talkoolaiset. Talkoolaisia oli kymmeniä ja talkootunteja kertyi erittäin suuri määrä.
Rakennukset on suunnitellut Olavi Norvapalo, joka myös valvoi töiden toteuttamista. Rakentamisen työnjohto oli kaikissa hankkeissa Viljo Keskipasman varmoissa käsissä. Viljo oli pitkään itseoikeutettu Kisakeskuksen isäntä, joka piti huolta rakennusten kunnosta.
Kisakeskuksen historiaa muisteli
Matti Ansala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.