Muurolan Kisaveikkojen lasten yleisurheilukisojen tulokset 30.8.2022

T4                                Pallonheitto    200m           Pituus        60m        Kuula        Kiekko

Iida Henttonen                 5,40            1.07.00        0,97            24.41           -                -

P6

Eetu Väihkönen                8,70            54.00            1,76           22.92       2,10            3,80

T8

Aada Väihkönen               10,60           35.40           2,40           14.19        2,50            5,30

T9

Ninni Huhta                       11,90           41.10           1,85          14,68         2,55            4,50

T13

Viivi Korkeaniemi            23,30            27.00            3,10        11.28        6,15            11,60

71. Muurolan piikin tulokset 28.8.2022

Pk-Piikki 25 km 

 

MY: 1)Tuomas Roivainen, OtanmTe 1.56.07.

N45: 1)Marika Kittilä, RDS 1.58.12.

M55: 1)Veijo Honkaniemi, RDS 1.49.47, 2)Pentti Stenbäck, Rovaniemi 2.39.59.

 

Pk-Puolipiikki

MÝ: 1)Martti Pasula, AavU 1.03.14.
NY: 1)Esteri Jänkälä, MKV 1.45.01.
M35: 1)Markus Isola, LaLu 48.30, 2)Ilkka-Petri Välitalo, LaLu 50.13, 3)Mikael Illikainen, Rovaniemi 57.43,
4)Harri Peltomaa, Rovaniemi 1.22.28.
M45: 1)Pekka Lehtilahti, Tervola 51.45, 2)Teuvo Kuusela, Kemi 54.01, 3)Kimmo Hautajärvi, AMC 1.13.47.
N45: 1)Miia Hannunen, Tornio 1.10.14.
M55: 1)Aimo Määttä, RDS 1.03.36, 2)Pekka Kouri, AMC 1.03.38, 3)Jukka Jauhiainen, AMC 1.08.10, 4)Mikko Jänkälä, MKV 1.46.04.
N55: 1)Lilja Hiltunen, AMC 1.21.33

Lasten piikki:

400m

Kaarlo Peltomaa 2.04

Eino Peltomaa 2.26

700m

Nella Vaattovaara 3.11

Essi Jarva 3.30

Timo Jänkälä 6.23

2km

Kasperi Jänkälä 9.04

Eelis Pasula 9.08

60m

Nella Vaattovaara 8.88

Essi Jarva 9.49

Eelis Pasula 10.13

Kasperi Jänkälä 10.32

Kaarlo Peltomaa 12.21

Eino Peltomaa 16.36

Muurolan piikki 28.8.2022

 

71. MUUROLAN PIIKKI

–maantiejuoksutapahtuma

su 28.8.2020 klo 12

                        Lähtö ja maali Muurolan urheilukentällä

                        Piirinmestaruus PM-Piikki 25 km, M ja N yleinen sarja

Piirikunnallinen PK-Piikki 25 km ja Puolipiikki 12,5 km M ja N yleinen sarja, 35-v., 45-v. ja 55-v

Piikillä kolme juottopistettä, puolipiikillä yksi

Kuntopiikki: Kävellään, hölkätään tai juostaan omaan tahtiin ilman ajanottoa n. 5 km.

                                           Lasten Piikki -juoksutapahtuma kentällä klo 12, matkoina                                                                   400m/700m/2km maastossa

Paikalla myös MKV-kioski, tuu kahville – makkaraa on

                                                     Osanottomaksu kilpasarjoihin 10 € ja Kuntopiikille 3€, Lasten Piikillä ei                                                                                 osanottomaksua. Ilmoittautuminen urheilukentällä klo 11.30

Tervetuloa liikkumaan yhdessä ! Muurolan Kisaveikot ry

Lisätiedot kilpailunjohtaja Ari Jarva, 050-4043194, ari.jarva@gmail.com http://muurolankisaveikot.blogspot.com/

Vappuhiihdot

 Lumet meni, vappuhiihdot jää hiihtämättä.

Elokuussa yleisurheilua ja maastojuoksua, nähdään silloin.

Kansanhiihtosuoritukset

Osana Muurolan 1. Nätti-Jussi -päiviä Muurolan Kisaveikot järjesti Purolan kämpällä käyneiden kansanhiihtosuoritusten keruun 4. - 31.3.2022.

Kämpällä kävi tuona aikana hiihtäjiä yhteensä 47 eri henkilöä ja heidän yhteenlaskettu suoritusmääränsä oli 141 käyntiä.

Eniten käyntejä kertyi Kerttu Vuormalle eli 27 kertaa.Ulla Huhtaniemellä käyntikertoja  oli 9  ja Jorma Kestilällä 8 kertaa.

Kävijöiden kesken arvottiin kolme palkintoa. 

1. palkinnon eli kristallimaljakon sai Kerttu Vuorma.

2. palkinnon eli pienen kristallivaasin sai Eeva Lantto

3. palkinnon eli Nätti-Jussi -kirjan sai Antti Kangas.

Palkinnot on toimitettu onnettaren suosikeille.

 

MUUROLA-hiihtojen historiaa

Aikaisemmat nuorten piirikunnalliset hiihdot laajenivat avoimiksi piirikunnallisiksi MUUROLA-hiihdoiksi ensimmäisen kerran 10.3.1985, jolloin mukaan tulivat myös yleiset sarjat. Hiihtoja alettiin markkinoida Lapin alueen hiihtolomaviikon avajaistapahtumana. Vuosi 1985 oli seuran 50-vuotisjuhlavuosi.

VII MUUROLA-hiihdot (9.3.1991) nousivat kansallisiksi hiihtokilpailuiksi.

Vuodesta 1993 alkaen hiihdot tunnettiin iskulauseesta ”Muurola-hiihdoista etelän aurinkoon”, koska miesten ja naisten yleisissä sarjoissa voittaja sai erillispalkintona matkalahjakortin vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen kunniapalkintona on ollut käyttötarkoitukseltaan avoin ja arvoltaan hieman pienempi lahjakortti.

XXXV MUUROLA-hiihdot järjestettiin 30.3.2019, jolloin mukaan tuli uusi lappilaisten seurojen yhteistyöhanke Musti-cup 8-16 -vuotiaille hiihtäjille. MUUROLA-hiihdot saivat myös em. cupista johtuen uuden ajankohdan.

Korona-pandemia aiheutti kaksi välivuotta MUUROLA-hiihtojen järjestämiseen eli vuosina 2020 ja 2021 näitä hiihtoja ei ollut. Vuonna 2020 Musti-cup järjestettiin Lapissa muutamana osakilpailuna, mutta Muurolassa ei osakilpailua epidemiatilanteesta johtuen järjestetty.

XXXVI MUUROLA-hiihdot kisattiin 26.3.2022 ja Musti-cup oli jälleen osana hiihtoja. Musti-cup oli järjestyksessään kolmas vuoden 2020 osittainen järjestäminen huomioon ottaen.

MUUROLA-hiihtojen historiaa muisteli

Matti Ansala

 

Muurolan kisakeskuksen historiaa

Muurolan Kisaveikot toimitti vuosina 1983 – 1988 omaa KISAVIESTI-lehteä. Lehti ilmestyi 2-3 kertaa vuodessa. Lehden ensimmäisessä numerossa Rovaniemen mlk:n liikuntatoimenjohtaja Tapio Pahtaja kertoo Muurolan liikuntapaikkasuunnitelmista seuraavaa: ”Totontien ja Hartsitien kulmauksessa sijaitsevan soramontun osalta on vireillä suunnitelmia, jotka tähtäävät montun hyödyntämiseen liikuntatarkoituksiin. Kisamonttuna alue palvelisi erinomaisesti sekä kesä- että talviliikuntalajeja erilaisine tapahtumineen.” Vuonna 1983 seuran hiihtojaoston puheenjohtajana ja hankkeen edistäjänä toimi jaoston pitkäaikainen vetäjä Jorma Posio, joka vaikutti osaamisellaan ja aktiivisuudellaan merkittävästi Kisakeskusalueen kehittämiseen.

Nykyisen Muurolan Kisakeskuksen toteutuksen ensivaiheet ajoittuvat siis 80-luvun alkupuolelle. Koska entinen hiekanottomonttu oli useiden tilojen yhteistä aluetta, Rovaniemen mlk. joutui tekemään mittavan valmistelutyön ja lukuisia maakauppoja alueen hankkimiseksi maalaiskunnan omistukseen. Kaukaisimmat omistajat olivat Australiassa saakka. Työnimenä oli pitkään Kisamonttu, joka vieläkin vilahtaa paikasta puhuttaessa.

Alueen ensimmäisenä rakennuksena, lähinnä varastotilana, oli montun keskelle sijoitettu pieni yhden ikkunan n. 3 neliön suuruinen koppi, jossa säilytettiin kilpailuissa tarvittavaa välineistöä mm. latuopasteita. Kopin vieressä oli montun ainoa lyhtypylväs, jossa oli kaksi lamppua ja pistorasia. Koppia yritettiin lämmittääkin autolämmittimellä kilpailujen toimitsijatilaksi, joten siellä oli myös tuoli, pieni pöytä ja pöytälamppu. Jo aikaisemmin olemassa ollut valaistu hiihtolatu kiersi 80-luvun alkupuolelta lähtien montun kautta tosin eri linjauksena kuin nykyisin, mutta montun pohjalla ei ollut muuta valaistusta kuin em. yksi pylväs.

Avointen piirikunnallisten MUUROLA-hiihtojen näyttämönä alue toimi ensimmäisen kerran v. 1985.

Kisakeskuksen ensimmäinen rakennus eli Kisatupa valmistui vuonna 1991. Maalialueen Kisatorni huolto- (WC:t) ja toimitsijatiloineen valmistui vuonna 1993.

Ensimmäisen rakennuksen eli Kisatuvan jatkeeksi rakennettiin kaksikerroksinen varasto-, kokous- ja yleisötila vuonna 1998. Tuhopolton jäljiltä Kisatuvan ja tämän jatko-osan peruskorjaus valmistui v. 2021.

Kaikki toimitilat on rakennettu Muurolan Kisaveikkojen talkootyönä silloisen Rovaniemen mlk:n antamista rakennustarvikkeista. Rovaniemen maalaiskunnan kunnallisteknisen toimiston työpäällikön Kauko Huttusen erittäin myönteinen suhtautuminen Kisakeskuksen kehittämiseen ja seuran talkootyöhön oli avainasemassa hankkeen toteutumisessa. Kisakeskuksessa on olemassa em. rakennushankkeista erilliset kunniataulut, joissa mainitaan mukana olleet talkoolaiset. Talkoolaisia oli kymmeniä ja talkootunteja kertyi erittäin suuri määrä.

Rakennukset on suunnitellut Olavi Norvapalo, joka myös valvoi töiden toteuttamista. Rakentamisen työnjohto oli kaikissa hankkeissa Viljo Keskipasman varmoissa käsissä. Viljo oli pitkään itseoikeutettu Kisakeskuksen isäntä, joka piti huolta rakennusten kunnosta. 

 

 

Kisakeskuksen historiaa muisteli

Matti Ansala