Muurolan Kisaveikot
toimitti vuosina 1983 – 1988 omaa KISAVIESTI-lehteä. Lehti
ilmestyi 2-3 kertaa vuodessa. Lehden ensimmäisessä numerossa
Rovaniemen mlk:n liikuntatoimenjohtaja Tapio Pahtaja kertoo Muurolan
liikuntapaikkasuunnitelmista seuraavaa: ”Totontien ja Hartsitien
kulmauksessa sijaitsevan soramontun osalta on vireillä suunnitelmia,
jotka tähtäävät montun hyödyntämiseen liikuntatarkoituksiin.
Kisamonttuna alue palvelisi erinomaisesti sekä kesä- että
talviliikuntalajeja erilaisine tapahtumineen.” Vuonna 1983
seuran hiihtojaoston puheenjohtajana ja hankkeen edistäjänä toimi
jaoston pitkäaikainen vetäjä Jorma Posio, joka vaikutti
osaamisellaan ja aktiivisuudellaan merkittävästi Kisakeskusalueen
kehittämiseen.
Nykyisen Muurolan
Kisakeskuksen toteutuksen ensivaiheet ajoittuvat siis 80-luvun
alkupuolelle. Koska entinen hiekanottomonttu oli useiden tilojen
yhteistä aluetta, Rovaniemen mlk. joutui tekemään mittavan
valmistelutyön ja lukuisia maakauppoja alueen hankkimiseksi
maalaiskunnan omistukseen. Kaukaisimmat omistajat olivat Australiassa
saakka. Työnimenä oli pitkään Kisamonttu, joka vieläkin vilahtaa
paikasta puhuttaessa.
Alueen ensimmäisenä
rakennuksena, lähinnä varastotilana, oli montun keskelle sijoitettu
pieni yhden ikkunan n. 3 neliön suuruinen koppi, jossa säilytettiin
kilpailuissa tarvittavaa välineistöä mm. latuopasteita. Kopin
vieressä oli montun ainoa lyhtypylväs, jossa oli kaksi lamppua ja
pistorasia. Koppia yritettiin lämmittääkin autolämmittimellä
kilpailujen toimitsijatilaksi, joten siellä oli myös tuoli, pieni
pöytä ja pöytälamppu. Jo aikaisemmin olemassa ollut valaistu
hiihtolatu kiersi 80-luvun alkupuolelta lähtien montun kautta tosin
eri linjauksena kuin nykyisin, mutta montun pohjalla ei ollut muuta
valaistusta kuin em. yksi pylväs.
Avointen
piirikunnallisten MUUROLA-hiihtojen näyttämönä alue toimi
ensimmäisen kerran v. 1985.
Kisakeskuksen
ensimmäinen rakennus eli Kisatupa valmistui vuonna 1991.
Maalialueen Kisatorni huolto- (WC:t) ja toimitsijatiloineen
valmistui vuonna 1993.
Ensimmäisen
rakennuksen eli Kisatuvan jatkeeksi rakennettiin kaksikerroksinen
varasto-, kokous- ja yleisötila vuonna 1998. Tuhopolton
jäljiltä Kisatuvan ja tämän jatko-osan peruskorjaus valmistui v.
2021.
Kaikki toimitilat on
rakennettu Muurolan Kisaveikkojen talkootyönä silloisen Rovaniemen
mlk:n antamista rakennustarvikkeista. Rovaniemen maalaiskunnan
kunnallisteknisen toimiston työpäällikön Kauko Huttusen erittäin
myönteinen suhtautuminen Kisakeskuksen kehittämiseen ja seuran
talkootyöhön oli avainasemassa hankkeen toteutumisessa.
Kisakeskuksessa on olemassa em. rakennushankkeista erilliset
kunniataulut, joissa mainitaan mukana olleet talkoolaiset.
Talkoolaisia oli kymmeniä ja talkootunteja kertyi erittäin suuri
määrä.
Rakennukset on
suunnitellut Olavi Norvapalo, joka myös valvoi töiden
toteuttamista. Rakentamisen työnjohto oli kaikissa hankkeissa Viljo
Keskipasman varmoissa käsissä. Viljo oli pitkään itseoikeutettu
Kisakeskuksen isäntä, joka piti huolta rakennusten kunnosta.
Kisakeskuksen historiaa muisteli
Matti Ansala